keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

16.6.2015

Siitä päivästä tuli kuin tulikin elämämme onnellisin päivä. Sektio sujui hyvin, lukuunottamatta sitä, että leikkurin henkilökunta oli lukenut ilmeisesti mun papereita "vähän" väärin ja luuli, että tällä kertaa tulen synnyttämään kuollutta lasta. Henkilökunta esitteli itsensä vähän surullisin naamoin, mutta en kiinnittänyt asiaan huomiota sen enempää, koska itse olin niin paniikissa muutenkin.

No siinä sitten ennen h-hetkeä päätti hoitaja kertoa pahoittelunsa heidän apeasta käytöksestä. He olivat luulleet, että alkavat leikata kuollutta lasta ulos sisältäni, kunnes kätilö oli ilmeisesti lukenut heille paperini uudestaan. Ei ollut ehkä kovin hyvä hetki kertoa minulle juuri ennen lapsen syntymää tällaisesta väärinkäsityksestä, koska se lisäsi pakokauhua entisestään ja olin ihan varma, ettei tämäkään hyvin suju.

Lopulta kuitenkin henkilökunta alkoi käyttäytymään niin kuin pitikin ja he kannustivat ja tsemppasivat ja kertoivat kokoajan mitä tapahtuu. Menimme saliin 7.50 ja 8.25 syntyi pieni poikamme mitoin 50cm ja 3260g. Sitä rääkäisyä, jonka poikamme päästi heti ulos päästyään, en varmasti ikinä tule unohtamaan. Enkä sitä helpotuksen ja rakkauden tunnetta ja sitä, kuinka molemmat meistä vanhemmista puhkesivat sillä sekunnilla monien kyynelien valtaan. Ja lopulta sitä hetkeä, kun vihdoin sain eläväisen pikkuveljen syliini.

Pikkuveli on aivan isoveljensä kopio, mutta silti varmasti täysin oma persoonansa. Ensimmäisenä vuorokautenaan hän on kiltisti vain nukkunut ja herännyt välillä syömään. Jaksoi hän yöllä ja aamulla sentään muutaman tunnin meitäkin tuijotella. Itku on tullut vain silloin, kun vaipanvaihdon yhteydessä tulee kylmä. Hän vaikuttaa yhtä tyytyväiseltä elämäänsä, kuin vanhemmatkin tällä hetkellä.

Minä voin hyvin, eilen olen jo päivällä lähtenyt kävelemään ja toiminut omin avuin. Tottakai kipuja on, mutta ne ovat toisin täyssijaisia tuntemuksia. Juuri nyt olo on epätodellinen, eikä tätä pysty uskomaan todeksi, että vihdoin meillä on se pieni elävä ihminen sylissä. Ja voi kuinka me häntä rakastammekaan. Ja kuinka paljon me toivomme, että hänet me saamme täällä luonamme myös pitää meidän elämämme loppuun saakka.


30 kommenttia:

  1. Suuren suuret onnittelut!

    VastaaPoista
  2. Suloinen poika, valtavasti onnea!

    VastaaPoista
  3. Onnea ja siunausta! Vastasyntyneen parkaisu on kaiken kokemanne jälkeen niin ihana ääni! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä <3 en ole koskaan elämässäni kuullut mitään niin suurta helpotusta ja onnea tuovaa ääntä :) kiitos!

      Poista
  4. Paljon onnea suloisesta poikavauvasta, nauttikaa joka hetkestä! <3

    VastaaPoista
  5. Onnea! Suloinen poika :)

    VastaaPoista
  6. Ihan valtavasti onnea! <3

    VastaaPoista
  7. Aivan mielettömästi onnea!! :)

    VastaaPoista
  8. Lämpimät onnittelut koko perheelle. <3

    VastaaPoista
  9. Onnea tuhannesti ;) Olette ajatuksissani <3

    VastaaPoista
  10. Onnea ihan hirmuisen paljon, nauttikaa täysillä onnenhuumasta, rakkauden määrästä ja vauvakultanne ensituhinoista ja tuoksusta! Olen tosi onnellinen puolestanne! <3

    T. Hertta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihana Hertta! <3 me nautitaan joka sekunnista! :)

      Poista